Kirjoittanut Wilhelm Busch:
Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava…Enkeli sanoi: Minä ilmoitan suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Luuk 2: 1,10
Tekstissä esiintyy kaksi hallitsijaa: elävä Jumala ja Augustus. Molemmat hallitsijat sanovat itseään ylhäisiksi. Jesajan kirjan 57. luvussa sanotaan Jumalasta: Näin sanoo Korkea ja Ylhäinen. Rooman keisari käytti nimeä Augustus - ylistettävä, kunnianarvoisa.
Molempia hallitsijoita totellaan. Augustus käski ja kaikki menivät verolle pantaviksi. Jumala käskee, ja enkelit lähtevät viemään hänen sanomaansa, paimenet kiiruhtavat Beetlehemiin.
Molemmat hallitsijat perustavat valtakunnan. Molemmat hallitsijat tarkoittavat käsittämään sen koko maailmaa. Kaikelle kansalle sanotaan Jumalan ilmoituksessa, Kaikki maailma sanotaan Augustuksen julistuksessa.
Näin pitkälle on yhdenmukaisuus silmiinpistävä. Mutta nyt eroavat näiden kahden hallitsijan tiet. Teidän tienne eivät ole minun teitäni, sanoo taivaan Valtias.
Mikä on Augustuksen pyrkimyksenä? Hän haluaa laskea väkensä, juopua vallasta, koota veroja. Mitä Jumala tahtoo? Hän tahtoo pelastaa. Ihana suunnitelma!
Augustuksen suunnitelma aiheuttaa levottomuutta ja hätää. Jumalan suunnitelma tuo ilon ja rauhan. Augustuksen suunnitelma toteutuu suuriäänisesti. Jumalan suunnitelma on salainen ja äänetön. Augustuksen valtakunta oli kappale maailmanhistoriaa. Se katosi kuin savu. Mutta Jumala perusti Jeesuksessa iankaikkisen valtakunnan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti