sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Karismaattiset katoliset

Etelä-Amerikassa vaikuttaa voimakas karismaattinen katolisuus, niin voimakas, että heidät sekoitetaan usein helluntalaisiin, mutta katolisia he ovat ja kastavat lapsensa kuten kaikki katoliset, luterilainen kirkko sekä ortodoksit. Tästä karismaattisesta katolisuudesta ei olla paljonkaan puhuttu. Tämänkin vuoksi on erinomaista, että uusi paavi tulee juuri Etelä-Amerikasta. Itse muistan vieläkin miten vaikuttavaa ja liikuttavaa oli, kun Chilen kaivosonnettomuudessa pelastuneet kaikki polvillaan kiittivät Jumalaa. Milloin saamme nähdä tämän saman Suomessa?

Kirjoitin aiheesta silloin:

http://elamanpuu.blogspot.fi/2010/10/uskon-varassa.html
http://elamanpuu.blogspot.fi/2010/10/in-his-hand-are-depths-of-earth-and.html

Suomi24-palstalta, erään anonyymin kirjoitus samaan aiheeseen liittyen.

"Koko karismaattinen liike on saanut syntynsä katolisesta kirkosta, jossa se elää voimakkaana yhä tänään. Muutama vuosi sitten liityin itse katoliseen kirkkoon. Silloin tein suuren löydön: koko kirkko on karismaattinen!

Katolisessa kirkossa tunnen Pyhän Hengen läheisyyden henkilökohtaisesti. Kun sain vahvistuksen sakramentin, sain samalla Pyhän Hengen lahjojen täyteyden. Henki todella vie minua eteenpäin, muttei vain yksin, vaan koko maailmanlaajuisen kirkon yhteydessä.

Miksi niin monilla karismaatikoilla on (turhia) ennakkoluuloja katolista kirkkoa kohtaan? Aivan lapsellisesti paavit kuvataan hirviöinä jne. Kannattaisi tutustua karismaattisiin katolilaisiin ja heidän ryhmiinsä!

On täysin mahdollista olla "helluntailainen" katolisessa kirkossa, kunhan jakaa sen uskon ja sakramentit eli evankeliumin täyteyden.

En halua suututtaa ketään. Sanonpahan vain mitä ajattelen.
"

Monet ovat sanoneet samaa, saaneet voimakkaan hengellisen kokemuksen katolisessa kirkossa ja tunteneet Pyhän Hengen läsnäolon.

Miksikö katolisuus kiinnostaa minua, siksi koska katolinen kirkko on pysynyt opissaan toisin kuin luterilainen kirkko. Olen myös sellainen, että mieluummin etsin oikeaa tietoa kuin kuuntelen kaikkea propagandaa, jota maailma on täynnä, jos joku yrittää kivenkovaan sanoa minulle, että paavi on antikristus ja katolinen kirkko on porttokirkko, niin en minä sellaista usko, kun katson paavia ja katolisia, niin he pitävät kiinni siitä mitä Jumalan sana opettaa, kunnioittavat elämää ja pienen syntymättömän lapsenkin elämää niin paljon, että abortti on kielletty, heidän etiikkaansa on se mitä Jumalan sanastakin löytää ja he katsovat syntiä silmästä silmään, kuten Timo Soini sanoo, eivät kiellä sitä. Minua myös vetää puoleensa se syvällinen teologia, jota vanhoissa kirkkokunnissa on esim. sakramentteihin liittyen. Joskus tuntuu, että vapaissa suunnissa on monesti aika pinnallista teologiaa, esim. opetusta pyhityksestä ei juurikaan ole.

Tässä muuten hyvä blogi Hyviä Uutisia, joka oikoo monia harhaluuloja katolisuudesta:

Pyhien rukoileminen ja kunnioittaminen
Paavin erehtymättömyys

6 kommenttia:

  1. Minullekin on tullut mieleeni tuo Wilkersonin kirjoitus Näky-kirjassaan.

    Elämme mielenkiintoista aikaa; - myös jotenkin hengellisesti uuvuttavaa....

    Taidan ottaa hyllystäni esille luettavien pinoon Paavo Hiltusen Marian kolmet kasvot. Ehkä on aika lukea se uudelleen.

    (PS. Kiitos kommentistasi. Kannustan tekemään sen postauksen. Voimia ja siunausta!)

    VastaaPoista
  2. Protestanttisissa/helluntalaisissa piireissä vaikuttaa antikatolisuus, joka ei ole todenmukainen vaan propagandan ja mustamaalauksen sävyttämä ja johon kategoriaan tuo Hiltusen kirjakin kuuluu. Samoin esim. Petri Paavola, joka on myös erittäin antikatolinen opettaa, että sakramentit ovat jotain pakanallista perua, siis Jeesuksen asettama ehtoollinenkin on vain jotain pakanallista perua. Itse olen jo hylännyt tämän Petri Paavolan kokonaan, hän ei esim. suostu ollenkaan avoimeen dialogiin tämän Hyvät uutisen-blogin pitäjän kanssa vaan mieluummin jatkaa täysin virheellisten väittämien heittelyään.

    Lutherin uskonpuhdistama luterilainen kirkko on itse asiassa hyvin lähellä apostolista katolista kirkkoa, tämä nykyinen liberalisoitunut kirkkomme on ajautunut siitä niin kauaksi. Muistettava on myös, että se oli juuri apostolinen katolinen kirkko joka on säilyttänyt meille Raamatun ja koko kristinuskon, ilman heitä koko kristinuskoa ei Euroopassa edes olisi. Tänään Timo Junkkaala arvioi Kotimaa-lehdessä, että on mahdollista, että luterilainen kirkko liittyy takaisin katoliseen kirkkoon, itsekin näen sellaisen skenaarion, että kirkko voi hyvinkin repeytyä ja konservatiivit palaavat takaisin katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon. Liberaalien luterilainen kirkko sitten kuihtuu omaan mahdottomuuteensa, koska mikään mikä ei perusta Jumalan sanaan ei voi kestää elossa. Sen sijaan katolinen ja ortodoksikirkko ovat elinvoimaisia, koska ovat pitäneet oppinsa perusteista, sakramenttien pyhyydestä ja Jumalan sanasta kiinni.

    Itselläni on ollut kriisi viime päivät, näen miten sekaannuksessa koko protestantttinen kenttä on ja kaipaan paluuta siihen yksinkertaiseen kirkolliseen apostoliseen uskoon, jossa on perinteinen virkakäsitys paimenineen ja jossa Pyhä Henki toimii ja vaikuttaa liturgian, Jumalan sanan ja Pyhien sakramenttien kautta. Sakramentit ovat tärkeitä, ne ovat armonvälineitä, joiden kauttta Pyhä Henki konkreettisesti toimii ja vaikuttaa ja ehtoollisessa Jeesus Kristus on todella läsnä, sakramentit eivät todellakaan mitään "pakanarituaaleja" kuten joku Petri Paavola opettaa. Luterilainen kirkkomme on taas hajaannukessa paitsi liberaaliteologian myötä niin myös koska sukupuolineutraali virkakäsitys syrjäytti apostolisen Jumalan sanaan perustuvan virkakäsityksen ja näin kirkollamme ei ole enää paimenia. Koska kirkossa ei ole enää paimenia, lampaat ovat hajallaan.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä pitkästä vastauksesta! Laita tämä ihan postauksena, ettei jää tänne kommenttilootaan hukuksiin.

    En nyt pysty sanomaan mitään todellista tuosta P. Hiltusen kirjasta, kun en muista siitä enää mitään. Ostin sen silloin, kun se ilmestyi.

    Oho, onpa mielenkiintoinen arvio T. Junkkaalalta; - löytynee nettilehdestäkin.... meen lukemaan.

    Kriisissä olen minäkin taas; - kuinkahan mones "kirkollinen kriisi" mahtaakaan olla 80-luvun lopulta saakka (kun olimme muuttaneet takaisin Suomeen)!?!

    Hilja Aaltonen sanoi herätyksen alkavan isosta kirkosta. Nyt kun Taivaan Isä otti hänet Kotiin, alkoi isossa kirkossa tapahtua ahdistavia isommalla volyymilla. Näin tämän itse näen ja koen.
    Olen Jumalalle hyvin kiitollinen, jos Hän on nyt aloittanut ravistelun! Rukoillaan!

    Siunausta kotiisi! <3

    VastaaPoista
  4. Todellakin, tuo mitä sanoit Hiljasta, sinustakinko tuntuu siltä, että kirkkoa on alettu todenteolla ravistelemaan, minustakin tuntuu siltä, sen verran kiivaita keskustelujakin on käyty ja itsellänikin on aika iso ravistelu paraikaa meneillään… Minä en koskaan osannut mennä mihinkään vapaaseen seurakuntaan, ehkä se oli tarkoituskin niin, nyt ymmärrän ja taas näen vähän enemmän ja haluan tietää klassisesta apostolisesta kristinuskosta ja kirkkohistoriasta paljon enemmän.

    Kiitos Nurkkalintu, paljon siunausta myös sinulle ja perheellesi <3

    VastaaPoista
  5. Jos ja kun se hetki koittaa, että lähden ev.lut. kirkosta (viimeistään, kun aletaan vihkiä homo- ja lesbopareja avioliittoon), uskon minulle selviävän, missä on se seurakunta, johon menen.

    Näinä päivinä olen murehtinut miettiessäni Lutheria, Hitleriä ja kristittyjä:
    http://www.patmos.fi/fi/patmosaineisto/pasunan_aani/kristityt_syyllisia_holokaustiin/?id=807
    Vaikeaa on ymmärtää Lutherin tuota puolta.

    Kiitos, siunausta ja varjelusta teille jokaiselle! <3





    VastaaPoista
  6. Joo, en minäkään intoudu Lutherista, vaikkakin olen hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta siitä mistä Luther on samaa mieltä katolisen kirkonkin ksnasa (sakramentit jne) itse asiassa olen tullut siihen tulokseen, että koko uskonpuhdistusta ei olisi edes pitänyt tapahtua, vaan takana oli yhden ihmisen ylpeys (se ei tarkoita, etteikö sen aikaisessa katolisessa kirkossa olisi ollut korjattavaa mm. anekäytännön osalta). Roisisti sanottu, mutta näin ajattelen. Uskonpuhdistus toi myös paljon muuta pahaa tullessaan, kuten villit harhaopit, kun ihmiset alkoivat lukea Raamattua miten tahtoivat kristinuskon traditiosta erillään.

    Mutta onneksi kirkossamme säilyi apostolinen suksessio uskonpuhdistuksesta huolimatta. Kirkkomme papeissa ja piispoissa on apostolinen jatkumo, Pappien ja piispojen siunaus on itse Pyhästä Pietarista asti! Eikö ole valtava ajatus!

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Apostolinen_suksessio

    Nyt tiedän miksi sielunvihollinen hyökkää niin kovasti luterilaista kirkkoa vastaan. Haluaa katkaista meiltä sen yhteyden, joka kirkollamme on apostoleihin, Paavaliin, Pietariin asti.

    Olen viime päivinä herännyt aika paljon ja silmäni ovat avautuneet näkemään sen, että pelastus on koko ajan ollutkin siinä kasteessa, jonka lapsena sain. Se pelastus tulee vain ottaa uskossa vastaan. Kasteessa on se Jumalan pelastava voima, ei ihmisen teoissa, järkeilyssä ja ajattelussa. On aika ihmeellistä ymmärtää tämä.

    VastaaPoista