http://thewatchers.adorraeli.com/2012/07/29/sea-azov-turned-bloody-red/
Lisäksi maaliskuussa Libanonissa värjäytyi joki punaiseksi.
Ja viime vuonna järvi Texasissa värjäytyi punaiseksi ja samalla kuolivat kaikki kalat.
Muita, joista olen aiemmin tehnyt blogipostauksen ovat olleet siis järvi Camarguessa Ranskassa, Jangtse-joki Kiinassa ja järvi Senegalissa Afrikassa.
Ehkä tämä on jotakin esikuvaa tulevasta (Ilm. 16). Olen pannut myös merkille, että tämäkin ilmiö halutaan jotenkin poisselittää kaikenlaisilla järkiselityksillä. Varmasti sieltä löytyy jokin luonnollinen reaktio taustalta (suolapitoisuus/bakteeri), mutta onhan tämä nyt varsin ihmeellistä, kun vedet yhtäkkiä muuttuvat kirkkaanpunaiseksi, kun ne eivät ennenkään sitä ole olleet. Vai pitäisikö tässä alkaa totuttelemaan siihen, että järven luonnollinen väri voikin olla kirkkaanpunainen sinertävän sijaan?
Jeesus sanoo, että lopun ajat ovat kuin naiset synnytystuskat, se tapahtuu sykleissä, välissä on taukoja, mutta supistukset voimistuvat ja tihenevät kerta kerralta. Nyt näemme jo ensimmäiset pienemmät aallot, jotka ovat heijastavat ja enteilevät sitä suurempaa yltyvämpää myrskyä. Mutta Jeesuksen kanssa olemme turvassa keskellä raivoavinta myrskyäkin. Vaikka Jumala olisi hiljaakin silloin, niin Hän on meidän kanssamme.
"Jeesus astui veneeseen, ja opetuslapset seurasivat häntä. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui. Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: “Herra, pelasta meidät! Me hukumme.” “Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?” Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: “Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin.” Matt 8:23-27
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti