Maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta

Tämä teksti syntyi siitä ärtymyksestä mitä tunnen kun seuraan nykyistä maahanmuuton ympärillä käytyä keskustelua, kun asioista ei voida puhua suoraan vaan kriittiset äänet pyritään heti rasismikorteilla leimaamaan. Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Wille Rydman kiteyttää aika hyvin sen mitä maahanmuuton pitäisi olla:

"Laajamittaiseen maahanmuuttoon liittyy useita eettisiä ongelmakohtia. Jos houkuttelemme meille kaikki kehitysmaiden koulutetut henkilöt, joilla voisi olla potentiaali nostaa kotimaidensa elintasoa, ylläpidämmekö me silloin itse asiassa köyhyyttä? Jos taas haalimme kouluttamattomia ihmisiä tekemään niitä töitä, jotka eivät meille kelpaa, emmekö me silloin luo etnistä luokkayhteiskuntaa, jossa eri ihmisroduille kuuluvat eri tason työtehtävät? Jos taas haluamme harjoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, millä perusteella vedämme rajan siihen, kuinka moni saa tulla ja kuinka moni jää ulkopuolelle? Ja ratkaiseeko humanitaarinen maahanmuutto itse asiassa mitään humanitaarisia ongelmia?

Maahanmuuttopolitiikan pitää tapahtua vastaanottajamaan ehdoilla. Suomen eikä minkään muunkaan maan tule vastaanottaa enempää maahanmuuttajia kuin mitä se pystyy menestyksellisesti täysin sopeuttamaan omaan yhteiskuntaansa – sen kieleen, tapoihin ja lakeihin. Hyvää tarkoittavat monikulttuurisuusprojektit ovat osoittautuneet vahingollisiksi sekä vastaanottajamaille että maahanmuuttajille itselleen, kun sopeutumisprosessit ovat niiden myötä hidastuneet."

Minun on äärimmäisen vaikeaa ymmärtää miksi maahanmuuttokeskustelusta halutaan tehdä niin vaikeaa, suomalaisten enemmistö galluppien mukaan on varsin maahanmuuttokriittistä ja maahanmuuttokeskustelu käy kaikilla mahdollisilla keskustelupalstoilla, mutta perinteinen media ja valtiovalta haluaa käydä sitä vain yhteen sävyyn: leimaamalla maahanmuuttokriittisyys vain pienen äärijoukon harjoittamaksi, mitä se ei ole. Yleensä valtioilla on maahanmuuttopolitiikka, yleensä maahanmuutto on valikoivaa ja maahanmuuttokriteerit on tiukkoja, näin on esim. kaikissa isoissa maissa, jotka ottavat paljon siirtolaisia, mutta Suomessa tilanne ei saisikaan olla näin. Maahanmuuttoa pitäisikin näköjään harjoittaa maahanmuuttajien eikä suomalaisten ehdoilla, pitäisi olla valmis ottamaan jokainen, joka vain haluaa tulla Suomeen ja jos olet eri mieltä tästä, olet rasisti tai äärioikeistolainen, leimakirvestä käytetään ahkerasti. Järjestetään jopa näytösoikeudenkäyntejä (Jussi Halla-aho), jotta saadaan "väärät" mielipiteet vaiennettua, Suomeen kun ei tunnu mahtuvan kuin yksi totuus kerrallaan.

Minä en vastusta maahanmuuttoa enkä maahanmuuttajia, mutta vastustan hallitsematonta maahanmuuttoa. Maahanmuuton pitäisi olla asia, joka hyödyttää kansakuntaa, joka tuottaa kansakunnalle jotain, se ei saa olla kaivo jonne heitetään satoja miljoonia euroja (Tarja Tallqvistin mukaan humanitäärisen maahanmuuton hinta 650 miljoonaa, luultavasti lähempänä miljardia) Aikaisemmin siirtolaisiksi mentiin työpaikan perässä ja omalla kustannuksella tuotiin perhe maahan, ei olisi ollut puhettakaan mennä jonkin valtion sosiaaliturvan varassa elämään ja niin, että valtio olisi vielä kustantanut perheenjäsenetkin maahan, mikään valtio koskaan olisi siihen suostunutkaan.

Suomessa tilanne on kääntynyt ylösalaisin, sen sijaan, että maahanmuutto olisi ensisijaisesti työperäistä, mitä sen pitäisi olla ja tapahtuisi kysynnän mukaan, maahanmuutosta itsestään on tullut itseisarvo, jonka valtio avokätisesti kustantaa, humanitääristen maahanmuuttajien määrä kasvaa koko ajan, koska sille ei ole asetettu minkäänlaista kiintiötä: Jokainen oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija (viime vuonna heitä oli n. 1500 ja he tulevat pääasiassa Somaliasta, Iranista, Irakista ja Afganistanista, varsinaiseen turvapaikkaan oli oikeutettu vain muutamia kymmeniä) saavat tuoda 5-15 perheenjäsentään maahan valtion kustannuksella ja valtio maksaa oleskelun myös maassa. Mikään muu maa ei maksa perhenjäsenten matkoja ja muissa maissa perheenyhdistäjällä pitää olla ensin työpaikka ennen kuin hän voi tuoda perheensä, mutta Suomessa ollaan näin tavattoman avokätisiä. Myöskin kaupungin asuntoja jaettessa maahanmuuttajat ovat etusijalla, tämä on johtanut siihen, että tavallinen suomalainen perhe voi pääkaupunkiseudulla vain haaveilla kaupungin asunnosta. Maahanmuuton hintana on yhä kasvava positiivinen syrjintä(enemmistö joutuu syrjityksi vähemmistön takia). Humanitääristen maahanmuuttajien määrä myös lisääntyy koko ajan, koska sitä helpompi tänne on tulla mitä laajemmaksi Suomessa olevien tiettyjen kansallisuutta edustavien yhteisöt kasvaa. Näin vain paisutetaan tietyistä maista tulleita täysin vieraasta uskonnosta ja kulttuurista tulleiden vähemmistöjä, joiden kulttuuri ja uskonto on törmäyskursilla on omamme kanssa, me olemme pieni maa, vain 5 miljoonaa asukasta ja muutokset näkyvät täällä nopeasti. Joudumme yhä enemmän antamaan periksi omasta identiteetistämme, uskonnostamme ja omasta kulttuuristamme.

Kuka suojelisi meitä suomalaisia välillä? Ja milloin opimme olemaan väheksymättä omaa identiteettiämme ja omaa kansalaisuuttamme, ruoho ei ole vihreämpää aidan takana.

Kuvissa on erään Amerikkaan muuttaneen suomalaisen albumikuvia. Ostin albumin aikoja sitten kirpputorilta, tavattoman hienoja kuvia. Kun suomalaiset lähtivät aikoinaan Amerikkaan, he lähtivät sinne töihin ja yrittämään, he eivät lähteneet sinne USAn sosiaaliturvan varaan elämään (ei sellaista edes ollut), he edustavat juuri sitäsiirtolaisuutta, mitä siirtolaisuuden pitäisi ollakin.